Ursan tiedotteesta:
Komeetta Wirtanen on kohoamassa joulukuussa korkealle Suomen taivaalle
ja se on kirkastumassa ennusteiden mukaan juuri ja juuri paljain silmin
nähtäväksi. Kirkkaimmillaan Wirtasen odotetaan olevan 17.12. jälkeen,
mutta Kuu haittaa loistollaan komeetan näkymistä juuri pyrstötähden
ollessa parhaimmillaan.
Pyrstötähti 46P/Wirtanen on nyt nousemassa taivaalle Eridanuksen
tähdistön suunnalta, läheltä Orionia. Se kipuaa joulukuun aikana yhä
korkeammalle Härän ja Plejadien eli Seulasten välistä ja Ajomiehen yli.
Wirtanen on joulukuun alusta eteenpäin taivaalla kutakuinkin koko pimeän
ajan. Komeetta on korkeimmillaan etelätaivaalla noin klo 22, loppukuusta
noin klo 23.
Wirtanen kiertää Auringon noin 5,4 vuodessa. Tällä kierroksellaan se
ohittaa Maan poikkeuksellisen läheltä, vain noin 30 Maa-Kuu-etäisyyden
päästä. Tästä syystä se näkyy meille nyt kirkkaampana kuin yleensä.
Wirtasen odotetaan kirkastuvan siten, että sen voi nähdä jopa paljain
silmin, joskin himmeänä, suunnilleen joulukuun puolivälistä alkaen.
“Wirtanen näyttää paljain silmin himmeältä ja utuiselta, melko
tasavaloiselta pallolta”, kuvailee Ursan asiantuntija Veikko Mäkelä.
“Pyrstötähti näkyy sitä paremmin, mitä pimeämpi havaintopaikka on ja
mitä parempi sää on. Lumeton maa parantaa näkymistä. Kovin kirkas
komeetta Wirtanen ei ole. Siksi kiikari kannattaa ottaa mukaan
apuvälineeksi.”
Vaikka komeettoja usein kutsutaan pyrstötähdiksi, Wirtanen ei ole
kehittänyt itselleen kirkasta pyrstöä. “Ei ole kovin todennäköistä, että
Wirtanen kasvattaisi itselleen kunnon pyrstöä. Komeetalla on nyt melko
heikko pyrstö. Lisäksi se maapallon suhteen suunnilleen vastakkaisella
suunnalla kuin Aurinko, joten pyrstö myös osoittaa meistä poispäin”,
Mäkelä selittää.
Tähtiharrastajan kannalta Wirtasessa erityisen mielenkiintoista on
komeetan lähiohitus, Mäkelä kertoo. “Sen vuoksi komeetan pää on laaja ja
lähimmillään liike taivaalla on nopeaa. Toki edellisestä varmuudella
Suomessa paljain silmin nähdystä komeetasta on jo ehtinyt kulua noin 2,5
vuotta”, Mäkelä myöntää. Vuonna 2015 taivaalla seikkaili himmeä komeetta
Lovejoy. Pitkäpyrstöisiä, näyttäviä komeettoja nähdään keskimäärin
kerran vuosikymmenessä. Viimeksi tällaisesta saatiin nauttia Suomessa
vuonna 2007 pyrstötähti McNaughtin myötä.
Kuu häiritsee havaintoja joulukuun puolivälin jälkeen
Komeetta on lähinnä Maata ja lienee kirkkaimmillaan 17.12. jolloin se on
juuri ohittamassa Seulasia. Tällöin pyrstötähteä kannattaa havaita heti
Kuun laskettua noin klo 01.30 aamulla. Lähiohituksen aikaan komeetan
nopeus taivaalla on kaikkein hurjimmillaan: Wirtanen liikkuu tunnissa
tällöin noin kolmanneksen täysikuun läpimitasta taivaalla.
Valitettavasti kasvava Kuu häiritsee kirkkaudellaan havaintoja heti
tämän jälkeen. Täysikuu on 22.12.
Kuu häiritsee kirkkaudellaan havaintoja noin viikon verran 18.12.
alkaen. Tapaninpäivänä 26.12. komeettaa voi koettaa havaita alkuillasta
ennen Kuun nousua, joka tapahtuu Helsingissä klo 20.31, Oulussa klo
20.01 ja Utsjoella klo 19.09. Välipäivinä havaintoikkuna pitenee taas
illasta alkaen. Wirtasta voinee tarkkailla paljain silmin vielä ensi
vuoden alussakin.
Komeettojen kirkkauden kehitystä on vaikeaa ennustaa, sillä niissä
saattaa tapahtua äkillisiä purkauksia, jotka aiheuttavat pyrstötähden
äkillisen kirkastumisen tai ne saattavat hajota kappaleiksi, mikä saa
kirkkauden romahtamaan. Mikäli Wirtanen sattuisi jäämään niin himmeäksi
että sitä on vaikeaa erottaa paljain silmin, aivan peruskiikareilla
siitä saa jo merkittävästi enemmän irti. Kiikarit kannattaa tukea
vaikkapa aitaa vasten tai käyttää jalustaa.
Wirtasen etsimisessä voi käyttää hyväksi muun muassa Ursan
verkkosivuilta löytyvää tähtikarttaa, johon Wirtasen sijainti taivaalla
on merkitty.
Likainen lumipallo lyhyellä radalla
Wirtanen on halkaisijaltaan reilun kilometrin oleva löyhä, jäästä ja
sorasta muodostunut kappale. Sen kierros Auringon ympäri kestää reilut
5,4 vuotta ja sen radan kauimmaisin piste on Jupiterin radan kieppeillä.
Komeetat lämpenevät tullessaan lähemmäs Aurinkoa, jolloin niiden
sisältämä jää alkaa höyrystyä. Tämä saa ne kasvattamaan itselleen
pallomaisen kaasuhunnun eli koman, ja toisinaan myös kaksiosaisen
pyrstön, jonka ionisoitunut kaasukomponentti osoittaa aina Auringosta
poispäin ja pölystä ja sorasta muodostunut pyrstö, joka osoittaa
suunnilleen komeetan tulosuuntaan.
Wirtanen oli ESAn Rosetta-luotaimen alkuperäinen tutkimuskohde, mutta
laukaisuikkunan sulkeuduttua Rosettan kohteeksi valittiin
samantapaisella radalla liikkuva 67P/Churyumov–Gerasimenko. Wirtanen on
nimetty löytäjänsä, Lickin observatoriossa työskennelleen *Carl A.
Wirtasen* mukaan. Wirtasella oli suomalaiset sukujuuret.
